Suomen sähköjärjestelmä selitettynä
Pörssisähkön hinta ei synny tyhjästä – se heijastaa sitä, kuinka paljon sähköä juuri sillä hetkellä tuotetaan ja kulutetaan, ja millä tuotantomuodoilla. Tämä opas käy läpi Suomen sähköjärjestelmän pääpiirteet ja auttaa tulkitsemaan etusivun "Suomen sähköjärjestelmä nyt" -korttia.
Tuotantomuodot Suomessa
| Tuotantomuoto | Ominaisuus |
|---|---|
| Ydinvoima | Tuottaa tasaisesti ympäri vuorokauden, muodostaa usein suurimman yksittäisen tuotantomuodon. |
| Vesivoima | Joustava ja säädettävä, riippuu vesitilanteesta (sadanta, lumen sulaminen). |
| Tuulivoima | Vaihtelee sään mukaan, ei säädettävissä kysynnän mukaan. Suuri tuulivoimatuotanto laskee usein hintaa. |
| Teollisuuden yhteistuotanto | Syntyy sivutuotteena teollisuuden (esim. metsäteollisuus) prosesseissa, osa suoraan verkkoon. |
| Muu tuotanto | Sisältää muun muassa aurinkovoiman, biovoiman ja varavoimalaitokset. |
Etusivun sähköjärjestelmäkortti näyttää nämä tuotantomuodot reaaliaikaisina megawatteina ja osuuksina kokonaistuotannosta, Fingridin avoimen datan pohjalta.
Kulutus, tuonti ja vienti
Suomi on osa pohjoismaista sähkömarkkinaa ja yhdistetty siirtoyhteyksillä Ruotsiin, Viroon ja Norjaan. Kun kotimainen tuotanto ei riitä kattamaan kulutusta, sähköä tuodaan naapurimaista – ja kun tuotantoa on ylimäärin, sitä viedään sinne. Tätä kutsutaan usein sähkön omavaraisuusasteeksi: kuinka suuri osa kulutuksesta katetaan kotimaisella tuotannolla suhteessa tuontiin.
Korkea tuontiriippuvuus ei automaattisesti tarkoita kallista hintaa – jos naapurimaissa on halpaa tuotantoa (esimerkiksi paljon vesivoimaa Ruotsissa tai Norjassa), tuonti voi olla edullista. Tuontiriippuvuus voi kuitenkin lisätä hintariskiä tilanteissa, joissa naapurimaissakin on niukkuutta samaan aikaan.
Miten tuotantomuoto vaikuttaa pörssihintaan
- Paljon tuulta ja vettä tarjolla + matala kulutus → hinta laskee, joskus jopa negatiiviseksi asti. Lue lisää: mikä on negatiivinen sähkön hinta?
- Kylmä, tyyni pakkasjakso + korkea kulutus → hinta nousee, koska joudutaan turvautumaan kalliimpaan tuotantoon ja tuontiin.
- Ydinvoimalaitoksen huoltoseisokki → vähentää tasaista perustuotantoa, mikä voi nostaa hintaa etenkin jos samaan aikaan on muutenkin niukkuutta.
Näin luet "Suomen sähköjärjestelmä nyt" -korttia
Kortissa näkyy kaksi osiota:
- Kulutus Suomessa – tämänhetkinen kokonaiskulutus megawatteina, sekä omavaraisuusaste (kuinka suuri osa katetaan kotimaisella tuotannolla vs. tuonnilla).
- Tuotanto Suomessa – kokonaistuotanto ja sen jakautuminen eri tuotantomuotojen kesken, suurimmasta pienimpään.
Tiedot päivittyvät noin kolmen minuutin välein Fingridin avoimesta datasta. "Muu tuotanto" on laskettu erotuksena (kokonaistuotanto miinus tunnetut tuotantomuodot), koska kaikille tuotantomuodoille ei ole omaa reaaliaikaista lukua avoimessa datassa.
Usein kysyttyä
Koska sähköä ei voi varastoida suuressa mittakaavassa edullisesti, tuotannon ja kulutuksen on oltava jatkuvasti tasapainossa. Kun kulutus nousee nopeasti (esim. aamulla) tai tuotanto vaihtelee (esim. tuuli), hinta reagoi välittömästi.
Yleensä päinvastoin – runsas tuulivoiman tuotanto laskee hintaa, koska sillä ei ole juuri polttoainekustannuksia. Korkeat hinnat liittyvät useimmiten vähätuulisiin, kylmiin pakkasjaksoihin, jolloin kulutus on korkea ja tuulivoimaa tuotetaan vähän.
Etusivun Suomen sähköjärjestelmä nyt -kortista näkyy omavaraisuusaste, josta voi päätellä tuonnin osuuden kulutuksesta.